home
***
CD-ROM
|
disk
|
FTP
|
other
***
search
/
EnigmA Amiga Run 1997 July
/
EnigmA AMIGA RUN 20 (1997)(G.R. Edizioni)(IT)[!][issue 1997-07 & 08][EAR-CD IV].iso
/
earcd
/
docs
/
mags
/
saku21.lha
/
Teksti
/
Satellit.txt
< prev
next >
Wrap
Text File
|
1997-04-06
|
60KB
|
957 lines
2
1*
{A Viihdettä taivaalta - Oma satelliitti-tv järjestelmä
{A ----------------------------------------------------
{8 Esa Heikkinen
Tämä juttu on jatkoa aiemmin kirjoittamilleni kotiteatteriin ja videokirjastoon
liittyville artikkeleille. Idea tähän juttuun on kytenyt jo useita kuukausia,
mutta olen pidätellyt ideaa vähän kuin pahan päivän varalle ajan puutteessa. Nyt
oli oikea aika laatia tämä juttu, kun Sakun juttusisältö näytti varsin ohuelta -
onpahan nyt ainakin yksi juttu lisää, ja olen lehden kasauksen ohessa yrittänyt
parantaa lehden sisältöä edes hieman. Ainakin Sakunetin käyttäjät arvaavat jo
otsikosta, että tämä juttu käsittelee oman satelliitti-tv-järjestelmän rakenta-
mista, asiasta kun on ollut sivumennen juttua Sakunetissä muutamaan otteeseen.
Kommentoikaa, ellette halua lukea tämäntyyppisiä juttuja enää jatkossa!
Tekstin tarkoitus olisi innostaa yhä useampi lukija rakentamaan oma satelliit-
ti-tv-järjestelmä, sillä lisäkanavien näkyviin saaminen ei ole kallista tie-
dettä, jonka vain ammattimiehet osaavat, vaan laitteiston voi lähes kuka tahansa
kasata itse jopa muutaman sadan markan sijoituksilla, eikä satelliittien etsimi-
nen taivaalta ole mikään millintarkka homma kuten yleisesti luullaan, vaan kuvan
voi saada näkyviin jopa muutamassa minuutissa, kunhan osaa oikealla tavalla et-
siä!
{6 ---------->
{DKolme kanavaa liian vähän?
Innostus oman satelliittijärjestelmän hankkimiseen riippuu suuresti siitä, mil-
laisena kokee suomalaisen tv-tarjonnan. Osa voi olla täysin tyytyväinen jokail-
taiseen Kauniit & Rohkeat -jaksoonsa eikä siten osaa edes kaivata muunlaista
tv-ohjelmaa. Jos lukeudut tähän ryhmään, ei tämä juttu ole ehkä kiinnostava,
sillä jutun aiheena on kymmenien tv-kanavien haaliminen omaan vastaanottimeen
vaihtoehdoksi ja lisäksi kolmelle vakiokanavalle. Tosin tuleehan tuota "Bald &
Pitifulia" satelliittikanaviltakin, ja varmasti jaksot ovat paljon edellä siitä
mitä Suomessa on esitetty... Mutta jos olet sitä mieltä, etteivät kolme vakioka-
navaa tarjoa tarpeeksi mieleistä katseltavaa, voisi oma satelliitti-tv avata si-
nulle kokonaan uuden maailman!
{DEhkä sittenkin kaapeli-tv?
Kenties jollain on jo kaapeli-tv-liittymä ja sen kautta saatava tarjonta tyy-
dyttää kaikki tarpeet. Omalla lautasella on kuitenkin etuja kaapeli-tv-järjes-
telmiin nähden. Merkittävimmät edut käytön kannalta ovat voittamaton kuvan- ja
äänenlaatu, jotka ovat satelliittilähetyksissä lähes poikkeuksetta paremmat kuin
"maan pinnalla" välitettävissä tv-lähetyksissä. Kaapeli jää tässä suhteessa
vielä huonommaksi, ja syytkin ovat selkeät: kilometreittäin tien poskeen vedetty
kaapeli huonontaa väkisinkin kuvanlaatua, eikä vähiten pituutensa vuoksi vaan
myös siksi, että samaan kaapeliin tungetaan todella paljon ohjelmaa kuitenkin
varsin vaatimattomalla taajuusalueella.
Taajuusalueen laajennus loputtomiin ei ole mahdollista, koska UHF-lähetykset
eivät etene pitkiä matkoja kaapelitse. Esimerkiksi kerrostalojen yhteisanten-
neissa muutetaan UHF-alueella lähetettävät TV2- ja MTV3-kanavat VHF-alueelle
juuri tämän vuoksi. Niinpä myös kaapeli-tv-lähetykset ovat sidottuja suppealle
VHF-alueelle, kunnes kuvan siirtoon aletaan käyttää valokuitua tai muuta tapaa,
joka ei ole samalla tavalla häviöllinen kuin koaksiaalikaapeli. Taajuusalueen
suppeus rajoittaa myös varsinaisten kanavien määrää rankasti, ja kun yhdelle ka-
navalle varattu tila on minimaalisen pieni, ei kaikkiin kanaviin voida tarjota
esimerkiksi NICAM-stereoääntä, koska se vie enemmän kaistanleveyttä. Lisäksi NI-
CAM-enkooderit ovat kalliita laitteita joita kaapeli-tv yhtiöt eivät varmasti
vapaaehtoisesti hanki.
Tavallisissa maan pinnalla välitettävissä tv-kanavissa on taas tutut vanhat on-
gelmat. Kuva voi helposti olla kohinainen, jos asuu loitommalla, ja lisäksi se
ottaa helposti häiriöitä esimerkiksi ohi ajavista puutteellisella häiriönestolla
varustetuista ajokeista (jokainen on varmasti nähnyt ko. kipinähäiriöitä). Jos
taas asuu kaupungissa kivitalojen keskellä, voi kuvaan muodostua varjokuvia, kun
signaali heijastuu taloista ja tulee oikean suunnan lisäksi kaikuna esimerkiksi
vastaanottoantennin takakeilasta. Lisäksi maallisissakin lähetyksissä on taa-
juuskaista rajoittava tekijä - ei siksi, että kanavilla olisi tunkua (mitä nyt
kokonaista kolme kanavaa, heh) vaan sen vuoksi, ettei UHF-signaali etene ilmas-
sakaan pitkiä matkoja yhtä helposti kuin VHF-kanavat. Tarvitaan siis suuritehoi-
sia lähettimiä ja tiheään, jotta Suomenkin kokoisen maan asukkaille voitaisiin
kaikille taata hyvä televisiokuva.
{DReilut 100 kanavaa...
Satelliittivälitys on siis teknisesti ylivoimaisin tapa välittää korkealaatuista
televisiokuvaa jopa useilla ääniraidoilla varustettuna. Silti tässäkin järjes-
telmässä on merkittäviä ongelmia. Ehkä pahin ongelma, joka pudottaa hyvin suuren
joukon katsojista pois, on se, että tarkka "näköyhteys" satelliittiin tiettyyn
taivaan kohtaan on oltava olemassa. Edessä ei saa olla rakennuksia, ei metsää -
ei edes yksittäistä puuta. Esimerkiksi kerrostalossa asuvalla on tuuria, jos on
parveke etelään tai länteen päin ja mahdollisuus satelliittilautasen kiin-
nittämiseen. Hankalissa taloyhtiöissä voi omien antennien kiinnitys olla kiel-
lettyä, jolloin hienosti alkanut suunnitelma lisäkanavista kuolee heti alkuunsa
ja ainoa ratkaisu olisi asuinpaikan vaihto tai nöyrtyminen ja luopuminen koko
ajatuksesta.
Lähes koko Suomen alueella on mahdollista vastaanottaa yli 100 tv-kanavaa ja
useita kymmeniä radiokanavia kohtuullisilla laitteilla, jotka tässä yhteydessä
tarkoittavat enintään 1,3 - 1,5 metrin satelliittilautasta varustettuna laaja-
kaistaisella Ku-alueen (10,7 - 12,7 GHz) mikropäällä. Rannikkoalueilla lännessä
sekä Etelä-Suomessa vastaanottokelpoisten kanavien määrä voi nousta mer-
kittävästikin taikka tarvittavan lautasen koko pienentyä. Kaikki kanavat eivät
kuitenkaan ole käyttökelpoisia, koska taivaalta tulee ohjelmaa hyvin moneen maa-
han. Esimerkiksi turkkilaisia, arabialaisia, unkarilaisia jne. kanavia viitsii
harvempi suomalainen katsoa.
{DTaajuusalueet
Satelliittien taajuusalueita on käytössä useita:
{8S-alue: 1700 - 3000 MHz
{8C-alue: 3700 - 4200 MHz
{8Ku-alue: 10,7 - 12,7 GHz
{8Ka-alue: 18,0 - 20,0 GHz
Venäläiset ja amerikkalaiset käyttävät laajalti nk. C-aluetta, joka sijaitsee 4
GHz:n molemmin puolin. S-aluetta ja Ka-aluetta ei käytetä nykyään liiemmin tv-
lähetyksissä, joten keskitymme tässä artikkelissa ainoastaan Ku-alueen vastaa-
nottoon: sieltä löytyy ylivoimaisesti suurin ohjelmatarjonta ja kiinnostavimmat
kanavat. Ku-alueen vastaanottolaitteisto on myös helpoimmin ja edullisimmin itse
toteutettavissa.
Satelliittilähetysten taajuusalueen ollessa laaja mahtuu mukaan suuri joukko ka-
navia ilman että niiden kaistanleveyttä tarvitsee merkittävästi rajoittaa. Ana-
logisissa satelliittilähetyksissä on käytössä pääsääntöisesti 27 MHz kaistanle-
veys per kanava (tavallisen tv-lähetysten kaistanleveys on noin 5 MHz). Siten
jokaisen tv-lähetyksen mukana voi olla maksimissaan jopa 10 äänikanavaa, ja kos-
ka yhden tv-lähetyksen ääni stereonakaan ei vaadi enempää kuin kaksi äänikana-
vaa, jää jokaisen tv-lähetyksen mukaan tilaa radiokanaville! Joillakin tv-kana-
villa (kuten EuroSport) on äänikanavat hyödynnetty selostuksen lähettämiseen mo-
nella eri kielellä.
{DRadiolähetyksiä
Tv-kanavien kylkiäisenä saa siis useita kymmeniä radiokanavia, joiden tarjonnas-
ta moni löytää omansa. On musiikkia, uutisia, ajankohtaisohjelmia ja löytyypä
joukosta jopa Radio Suomikin! (Vastaavaa Radio Suomen ohjelmaa ei löydy tavalli-
silta radiotaajuuksilta.) Radiolähetyksiä on sekä analogisia (PAL-lähetyksen
kylkiäisinä) että digitaalisia (D2MAC-lähetysten kylkiäisinä). Radiokanavien on-
gelmaksi koituu lähinnä se, että niiden ohjelmistoja on vaikeaa löytää mistään,
joten saadakseen käsityksen kanavan ohjelmatarjonnasta on vain yksinkertaisesti
kuunneltava kanavaa eri aikoina. Sama ongelma koskee toki myös harvinaisempia
tv-kanavia.
{6 ---------->
{DMonenlaista normia
Amigan käyttäjistä varmasti jokainen tuntee tv-normit PAL ja NTSC. Helposti luu-
lisi, että kun pelataan satelliittilaitteiden kanssa, joudutaan näiden samojen
tuttujen normien kanssa tekemisiin. Näin ei kuitenkaan ole. NTSC-lähetyksiä ei
Suomessa ole mahdollista vastaanottaa, koska amerikkalaiset satelliitit jäävät
pahasti horisontin taakse. Mutta löytyy sitä normeja Euroopastakin, joten seu-
raavaksi luomme lyhyen katsauksen erityyppisiin tv-normeihin.
{CPAL-lähetys:
Tämä on ylivoimaisesti yleisin lähete, jota Suomessa on mahdollista vastaanot-
taa. Kuva- ja äänikanavat lähetetään kaikki taajuusmoduloituina omina kantoaal-
toinaan 27 MHz kaistassa. Huomattavin ero tavalliseen tv-lähetykseen on nimeno-
maan taajuusmodulaation käyttö. Pintalähetyksissä käytetään nimittäin amplitudi-
modulaatiota (AM) kuvainformaation välittämiseen, ja tämän vuoksi lähetys on
herkkä kaikenlaisille kipinähäiriöille. Satelliittilähetyksissä ei luonnollises-
ti ole mitään edellisen kaltaisia häiriöitä, mutta kuva kyllä kipinöi, jos sig-
naali on heikko esimerkiksi liian pienen lautasen tai huonon sään vuoksi.
{CD2MAC-lähetys:
Tämä lähetetyyppi on yleisin lähinnä pohjoismaissa. D2MAC ja sen laajempi versio
DMAC soveltuvat parhaiten maksullisten tv-ohjelmien välittämiseen, koska järjes-
telmässä on tehokkaat salausominaisuudet vakiona. MAC-lähete on analogisen ja
digitaalisen lähetteen sekoitus, jossa analoginen kuvasignaali on multipleksoitu
kukin komponentti erilliseksi paketikseen, jotka välitetään ajallisesti
peräkkäin. Tavallisessa televisiolähetyksessähän esimerkiksi väri- ja mustaval-
koinformaatio kulkevat samaa signaalitietä sekoitettuina keskenään. MAC on tässä
suhteessa edellä, sillä lähetettäessä kuvasta erotetaan mustavalko- ja väri-in-
formaatiot joka tv-juovasta, minkä jälkeen ne lähetetään ajallisesti peräkkäin
kahtena pakettina, ja näiden lisäksi jokainen MAC-juova sisältää digitaalipake-
tin, jossa on äänikanavat (maksimissaan 8 digitaalista äänikanavaa), teksti-tv
sekä ohjauskoodeja mm. salauksenpurkua ja korttien voimassaolotietoja varten.
Digitaalipaketti sisältää myös monenlaista tietoa lähetettävästä ohjelmasta ja
mm. kuvasuhteen. Lähetykset voivat olla normaalia television 4:3 kuvaruutukokoa
taikka elokuvan alkuperäistä 16:9 kuvasuhdetta.
{CDigitaaliset lähetykset, MPEG:
Taivaalta tulee myös monenlaista digitaalilähetettä. Esimerkiksi tällä hetkellä
monella suunnalla mainostettu DSTV on kokonaan digitaalinen tv-järjestelmä, jon-
ka kanavat lähetetään MPEG-datavirtana. Lisäksi taivaalta löytyy kymmeniä digi-
taalisia radiokanavia, joiden vastaanottoon tarvitaan erillinen esim. ADR- tai
DSR-tyyppinen vastaanotin sekä maksukortti. Digitaalisen järjestelmän etu analo-
gisiin verrattuna on sen pieni kaistanleveyden tarve: yhden analogisen kanavan
viemään kaistaan mahtuu jopa kymmeniä digitaalisia kanavia, riippuen hieman laa-
dusta. Digitaalisten kanavien lähettäminen on siten halvempaa kuin perinteisen
analogisen, koska satelliitista ei tarvitse vuokrata niin paljon tilaa per kana-
va.
Järjestelmässä on kuitenkin myös puutteita. Häviöllinen MPEG-säästökoodaus on
kylläkin parhaimmillaan kuvanlaadultaan parempi kuin analogiset kanavat, mutta
valitettavasti ohjelmantarjoajille on jätetty mahdollisuus vaikuttaa itse kuvan
laatuun. Mitä parempi kuva, sitä suurempi datavirta ja sitä kalliimmat lähetys-
kustannukset - jokainen arvaa helposti, mitä tästä seuraa: hyvälaatuista MPEG-
lähetettä ei taivaalta helposti löydy, ja useimmat kanavat jäävät laadultaan
huonommiksi kuin perinteiset analogiset kanavat. Järjestelmän suomia mahdolli-
suuksia ei nykyisellään käytetä kunnolla hyödyksi. Tämä uusi järjestelmä
näyttääkin olevan vielä lapsenkengissään, joten ehkä kannattaa vielä odotella
muutama vuosi ennen näiden laitteiden hankkimista. Satelliittimaailma on kuiten-
kin tulevaisuudessa digitaalista, eli ennemmin tai myöhemmin joutuu MPEG-kuvaan
tyytymään, ellei sitä ennen keksitä parempilaatuista vaihtoehtoa.
{DSalaukset
Maksulliset kanavat lähetetään salattuina, jolloin niiden katseluun tarvitaan
kyseistä salausta purkava dekooderi sekä voimassa oleva älykortti. Euroopassa
yleisin salaus, johon MAC-virittimen omistaja törmää, on EuroCrypt. EuroCrypt-
salauksessa jokainen juova katkaistaan satunnaisesti 256:sta eri mahdollisuudes-
ta ja puolikkaat vaihdetaan keskenään. Salattua kuvaa on siten mahdotonta seura-
ta. Katkaisukohdat lasketaan satunnaislukugeneraattorilla, jonka siemenarvoksi
annetaan muutaman sekunnin välein vaihtuva tv-aseman lähettämä salattu koodi.
Koodit on salattu DES-salausalgoritmilla, ja salauksen purkamisen hoitaa äly-
kortti. Kortissa itsessään on sarjanumero, jonka avulla tv-asema voi säädellä
jokaisen asiakkaansa korttia erikseen. Aina kun katselumaksua maksetaan, päivit-
tyy kortille tiedot voimassaoloajasta. Tiedot päivitetään, kun kyseisen kanavan
lähetystä katsellaan, ts. maksutiedot välittyvät satelliitin kautta ohjelman
ohessa. Jos voimassaoloaika täyttyy ilman että uutta maksua on maksettu, lopet-
taa kortti kyseisen kanavan salauksen purkamisen. MAC-virittimessä/dekooderissa
on yleensä vähintään kaksi kortinlukijaa eri maksukortteja varten.
Viime aikoina EuroCrypt-salauksen tehokkuutta ovat heikentäneet myynnissä olevat
piraattikortit, jotka purkavat salauksen useilta eri kanavilta ilman että kana-
via tarvitee edes tilata itselleen. Myös Internet on pullollaan tällaisten kort-
tien eri versioita ja rakenteluohjeita. Kortin voi periaatteessa rakentaa hel-
posti kuka tahansa, jolla on tietokone käytössään. Nämä kortit eivät luonnolli-
sestikaan välitä maksutiedoista mitään, vaan avaavat kanavan kuin kanavan loput-
tomiin asti, kunnes lähetyspäässä tehdään muutoksia salaukseen. Muutokset eivät
kuitenkaan yleensä auta: muutaman päivän tai viikon kuluttua saa esimerkiksi In-
ternetistä tai kortin myyjältä muutaman numerokoodin, joilla kortti saadaan taas
ajan tasalle ja maksullinen autuus näkyy jälleen ilmaiseksi.
Koska piraattikatselu on räjähdysmäisesti yleistynyt viime aikoina, eivät tv-
asemat katsele touhua sivusta: menettäväthän he siinä suuria summia rahaa, jos-
kin asiaa kannattaisi punnita myös siltä puolelta, että jos katselumaksut olisi-
vat kohtuullisia, ei kenenkään kannattaisi hankkia piraattikorttia! Niinpä monet
kanavat ovat ryhtyneet kehittelemään uusia salausmenetelmiä piraattikatselun
estämiseksi. EuroCrypt asettaa kuitenkin menetelmille omat rajansa: salaus on
aina murrettavissa, mutta se ottaa aikansa. Internetistä löytyy esimerkiksi suu-
ri joukko tietokoneen käyttäjiä, jotka etsivät avaimia omilla tietokoneillaan.
Kehittyneimmät ohjelmat kokeilevat jopa yli 500000 avainta sekunnissa, ja kun
tällaista ohjelmaa ajetaan useilla sadoilla (kenties tuhansilla) koneilla, on
selvää, että avain löytyy joskus.
Tv-asemat tosin lyövät ennemmin tai myöhemmin takaisin aika-ajoin vaihdettavalla
älykortilla, jossa on esimerkiksi joka päivälle eri salausavain. Näin nopeasti
ei kukaan vielä pysty murtamaan avaimia, ja jos edelläkuvatun kaltainen kortti
yleistyy, merkinnee se loppua piraattikatselulle - ainakin toistaiseksi. Mene-
telmä on kuitenkin varsin kallis tv-asemille - esimerkiksi kuukausittain uusit-
tavat kortit kaikille asiakkaille ovat pitkä penni - mutta niin ovat myös pi-
raattikorttien vuoksi menetetyt katselumaksut. Myös piraattikorttibisneksessä
pyörivät ammattilaispiireissä isot rahat, joten suojausten hakkerointiperinne
tulee tuskin koskaan katoamaan täysin: uusia suojauksia yritetään aina murtaa ja
ennemmin tai myöhemmin joku voi löytää heikon kohdan. Internet toimii tehokkaana
tiedonlevittäjänä aiheeseen liittyvine uutisryhmineen, joten tieto mahdollisesta
onnistuneesta salauksenmurrosta ja sen yksityiskohdista leviää ympäri maailman
hetkessä.
{6 ---------->
Pitkälti Internetin vuoksi monet tv-asemat ovat joutuneet ahdinkoon piraattikat-
selun takia. Kun maksulliset tv-lähetykset älykortteineen aikoinaan alkoivat, ei
kukaan voinut kuvitellakaan, että salauksen purku kotikonstein olisi millään
lailla mahdollista. Nykyään on taas enemmänkin itsestäänselvyys, että kanavia
katsotaan ilman kuukausimaksuja. Eräs satelliittilaitteita myyvä kauppias totesi
kerran, että laitteiden myynti on kasvanut räjähdysmäisesti piraattikorttien
tultua ja hankintakynnys on nyt alempi, kun ei mene kuukausimaksuja. Aika
näyttää, mitä tulemavaisuus tuo tullessaan, mutta toistaiseksi koodisota hakke-
reiden ja tv-asemien välillä on jatkunut kiivaana.
Paras ratkaisu piraattikatselun vähentämiseksi olisi järjestelmän tarjoaman Pay-
PerView-ominaisuuden ottaminen käyttöön. Tässä järjestelmässä katsoja maksaa ai-
noastaan niistä ohjelmista, jotka haluaa katsoa. Tällöin turhasta ei laskuteta
ja salaus purkautuu vain tilatuista ohjelmista. Tässä vaiheessa motiivi salaus-
ten murtamiseen ja samalla piraattikorttien markkinat varmasti pienenisivät. To-
kihan itse kukin maksaa juuri mieleisestään ohjelmasta mieluummin kuin maksaa
kuukaudesta toiseen korkeita katselumaksuja eikä saa vastineeksi riittävästi
mieleistään ohjelmaa. PayPerView-ominaisuus on ollut olemassa MAC-järjestelmässä
alusta alkaen, mutta tv-asemien politiikassa on jotakin todella pahasti vialla,
kun tätä ominaisuutta ei käytetä! Miltä tuntuisi maksaa esimerkiksi puhelimesta
joka kuukausi sama summa (oletetaan tässä että korkea summa, tuhansia markkoja),
riippumatta siitä minkä verran olet soittanut?
{6 ---------->
{DTärkeimmät suunnat:
Kun aiemmin mainitsin, että Suomessa on mahdollista vastaanottaa yli 100 kana-
vaa, en vielä maininnut suunnista ja eri satelliiteista mitään. Kyseinen kana-
vamäärä ei nimittäin tule yhdestä satelliitista vaan useasta yhteensä - itse
asiassa kaikista, joita Suomessa voidaan vastaanottaa kohtuullisilla laitteilla.
Suomi on satelliittivastaanoton kannalta siinä määrin huonossa paikassa, ettei
täällä ole mahdollista vastaanottaa kuin muutaman satelliitin lähetyksiä. Jou-
kossa ovat onneksi kuitenkin kaikki tärkeimmät.
Suunnat ilmaistaan siten, että asteet on laskettu Greenwichista itään tai
länteen. Greenwich on siis ikäänkuin keskipiste, 0° West. Vain itä/länsisuunta
ilmoitetaan, korkeuskulma (elevaatiokulma) riippuu asuinpaikasta, joten sitä ei
voi tarkalleen ilmoittaa ennalta. Satelliitteja etsittäessä näistä ei kuitenkaan
tarvitse huolehtia, sillä lautasen suuntaus itse on kuvattu jäljempänä, ja se on
varsin yksinkertainen tehdä.
{C1° West:
Yksi aste länteen on pohjoismaisten ohjelmien keskittymä, ja täältä suunnalta
tulevat kaikki maksulliset kanavat. Joukossa on vain kaksi salaamatonta kanavaa,
joista PAL-lähetteenä vain yksi, joten PAL-virittimen omistajalle ei tästä suun-
nasta ole mitään iloa ja MAC-virittimen kanssakin saa varautua hankkimaan monta
erilaista maksukorttia. Tästä suunnasta löytyy kolme satelliittia, neljättä ol-
laan laukaisemassa radalleen. Riittävä lautasen koko suurimmassa osassa Suomea
on 65-85 cm.
{6 ---------->
{7TV-SAT:
{9Taajuus Pol Ohjelma Lähete Salaus Kieli Sisältö
{9------- --- ---------------------------- ------ --------- ----- -------
{811.900 VK TV1000 Cinema D2MAC EuroCrypt alkup. elokuvat
{811.977 VK 3+ (15-24) D2MAC EuroCrypt tanska yleisohjelma
{811.977 VK Nickelodeon DK (7-13) D2MAC EuroCrypt alkup. lastenohjelma
{812.054 VK Scifi Channel D2MAC EuroCrypt tlkup. scifi
{7THOR:
{9Taajuus Pol Ohjelma Lähete Salaus Kieli Sisältö
{9------- --- ---------------------------- ------ --------- ----- -------
{811.785 OK CNN International D2MAC EuroCrypt engl. uutiset
{811.861 OK EuroSport Nordic D2MAC EuroCrypt sekal. urheilu
{811.938 OK Children's Channel (CET6-17) D2MAC EuroCrypt engl. lastenohjelma
{811.938 OK Discovery Channel (CET17-1) D2MAC EuroCrypt engl. dokumentit
{811.938 OK HSN Direct (shop) (CET1-6) D2MAC engl. mainos
{812.015 OK FilmNet 2 D2MAC EuroCrypt alkup. elokuvat
{812.091 OK FilmNet 1 D2MAC EuroCrypt alkup. elokuvat
{7INTELSAT 707:
{9Taajuus Pol Ohjelma Lähete Salaus Kieli Sisältö
{9------- --- ---------------------------- ------ --------- ----- -------
{811.002 V Cartoon Network (6-22) D2MAC EuroCrypt engl. piirretyt
{811.002 V TNT (22-6) D2MAC EuroCrypt engl. elokuvat
{811.016 H TV Norge PAL norja yleisohjelma
{5 Radio Nettverk/Classic Radio norja radio
{811.055 V TV 1000 D2MAC EuroCrypt alkup. elokuvat
{811.096 H TV 3 Norge D2MAC EuroCrypt norja viihde
{811.133 V BBC Prime D2MAC EuroCrypt alkup. viihde
{5 Radio 2 radio
{811.176 H NRK 1 DMAC norja yleisohjelma
{5 NRK P1 norja radio
{5 NRK P2 norja radio
{5 NRK P3 norja radio
{811.473 V TV 3 Danmark D2MAC EuroCrypt tanska viihde
{811.485 H NRK 2 D2MAC EuroCrypt norja yleisohjelma
{811.543 V SuperSport D2MAC EuroCrypt sekal. urheilu
{811.555 H TV 2 Norge D2MAC EuroCrypt norja viihde
{5 P4 Radio Hele Norge norja radio
{811.597 V TV 3 Sverige D2MAC EuroCrypt ruotsi viihde
{811.667 V DR 2 D2MAC EuroCrypt tanska viihde
{5 DR P3 (CET 0-18) tanska radio
{811.679 H MTV Europe D2MAC EuroCrypt engl. musiikki
{APoimitut: FilmNet 1 & 2: elokuvia ympäri vuorokauden, kaikissa
{A suomenkielinen tekstitys
{A TV1000 & Cinema: elokuvia ja sarjoja, mm. Star Trek DS9,
{A suomenkielinen tekstitys
{A BBC Prime: viihdettä
{A Cartoon NetWork: piirrettyjä joka päivä klo 7-23
{A CNN: uutisia
{A Discovery: dokumentteja ja tiedeohjelmia
{A EuroSport: urheilua monella eri kielellä
{A Nickelodeon DK: lastenohjelmaa
{A NRK1: * yleisohjelmaa
{A MTV: musiikkia
{A SuperSport: urheilua, suomenkielinen selostus
{A TNT: klassikkoelokuvia joka yö klo 23-7
{A TV Norge: * yleisohjelmaa, sarjoja mm. Star Trek TNG!
{A TV3 Nor/Swe/Dan: yleisohjelmaa/viihdettä
Tähdellä merkityt kanavat näkyvät vapaasti. Artikkelin kirjoittamisen aikana on
Sci-Fi Channel ollut pimeänä jo parisen viikkoa, syynä hajonnut satelliitti. Jo
muutenkin alati reistaileva TV-SAT vetelee jo viimeisiään, ja nyt yksi sen kol-
mesta transponderista kärähti. Ensin Sci-Fi Channel näkyi pitkän aikaa todella
huonolla signaalilla, sitten signaalia nostettiin jossain vaiheessa, mutta muu-
taman päivän mentyä lähetys katkesi lopullisesti!
{C5° East:
Viisi astetta itään käsittää kaksi satelliittia, jotka lähettävät ohjelmaa poh-
joismaihin. Joukossa on kaksi salaamatonta PAL-kanavaa, suurin osa on maksulli-
sia. Riittävä lautasen koko suurimmassa osassa Suomea 65-85 cm.
{7SIRIUS:
{9Taajuus Pol Ohjelma Lähete Salaus Kieli Sisältö
{9------- --- ---------------------------- ------ --------- ----- -------
{811.785 OK VH-1 D2MAC EuroCrypt engl. musiikki
{811.862 OK Z-TV Sverige D2MAC EuroCrypt ruotsi musiikki
{811.862 OK Nickelodeon (7-13) D2MAC EuroCrypt ruotsi lastenohjelma
{811.938 OK TV 4 Sverige PAL ruotsi viihde
{5 Radio Sweden ruotsi radio
{5 Ecovision ruotsi radio
{812.015 OK TV 6 / TV-G D2MAC EuroCrypt ruotsi urheilu/yo
{812.092 OK TV 3 Sverige D2MAC EuroCrypt ruotsi viihde
{6 ---------->
{7TELE-X:
{9Taajuus Pol Ohjelma Lähete Salaus Kieli Sisältö
{9------- --- ---------------------------- ------ --------- ----- -------
{812.475 LC Kanal Fem PAL ruotsi viihde
{5 Voice of Scandinavia tanska radio
{812.635 LC TVS Sportskanalen D2MAC tanska urheilu
{APoimitut: Kanal Fem: * viihdettä, sarjoja mm. Star Trek TNG!
{A TV4 Sverige: * yleisohjelmaa, viihdettä, sarjoja (vapaa)
{A TV6/TV-G urheilua, yleisohjelmaa
{A TVS Sport Urheilua, salaamaton 1.8.1997 asti
{A Nickelodeon: lastenohjelmaa
{A VH-1: musiikkia
{A Z-TV Sverige: musiikkia, viihdettä
Tähdellä merkityt kanavat näkyvät vapaasti (salaamattomia PAL-kanavia).
{C13° East:
Eutelsat. Täältä löytyvät ne ilmaiset ohjelmat, joita pääsee katsomaan edulli-
sella laitteistolla ilman kuukausimaksuja! Tarjonta on Keski-Eurooppaan suunnat-
tua, mutta joukosta löytyy katselukelpoisia ainakin musiikkikanavat ja uutiska-
navat. Tästä suunnasta löytyy kolme satelliittia, neljättä suunnitellaan. Minimi
lautasen koko 1,0 - 1,5 metriä, etelässä ja lännessä riittänee pienempikin.
{6 ---------->
{7EUTELSAT II F1:
{9Taajuus Pol Ohjelma Lähete Salaus Kieli Sisältö
{9------- --- ---------------------------- ------ --------- ----- -------
{810.972 H Viva 2 PAL saksa musiikki
{5 Reteotto italia radio
{810.987 V NBC Europe PAL engl. yleisohjelma
{810.987 V NBC Europe (Dutch) holl. yleisohjelma
{810.987 V NBC Europe (German) saksa yleisohjelma
{5 World radio Network 2/Vatican engl. radio
{5 Radio Sweden sekal. radio
{5 Left:Virgin Right:Granada FM engl. radio
{811.005 H VIVA TV PAL saksa musiikki
{5 VIVA 2 Radio saksa radio
{811.055 H arte (CET 19-3) PAL saksa viihde
{811.055 H Der Kinderkanal (CET 6-19) PAL saksa lastenohjelma
{811.055 H arte (CET 19-3) PAL ranska viihde
{5 JAM FM saksa radio
{5 Radio Melodie saksa radio
{811.080 V arte (CET 19-3) PAL ranska viihde
{811.080 V La Cinquième (CET 5-19) PAL ranska jotain
{811.095 H RTL 2 PAL saksa viihde
{5 Radio 01 / Point of Sale 1 radio
{5 Radio 01 / Point of Sale 2 radio
{5 Radio 01 / Point of Sale 3 radio
{5 Radio 01 / Point of Sale 4 radio
{811.146 H Onyx TV PAL saksa musiikki
{811.163 V Deutsche Welle TV PAL sekal. yleisohjelma
{5 Deutsche Welle (German) saksa radio
{5 Deutsche Welle radio
{5 Deutsche Welle radio
{5 Deutsche Welle (European 2) sekal. radio
{5 Deutsche Welle (European 3) sekal. radio
{5 Radio Finland sekal. radio
{5 Deutsche Welle (Asian) sekal. radio
{5 Deutsche Welle (African) sekal. radio
{811.181 H TRT INT Avrasya PAL turkki yleisohjelma
{5 TRT FM turkki radio
{811.554 H MBC - Middle East Broadcast. PAL arabia sairasta
{5 Radio MBC FM arabia radio
{811.575 V EuroNews PAL saksa radio
{811.575 V EuroNews (English) engl. uutiset
{811.575 V EuroNews (Spanish) esp. uutiset
{811.575 V EuroNews (French) ranska uutiset
{811.575 V EuroNews (Italian) italia uutiset
{811.575 V EuroNews (Arabic) arabia uutiset
{811.593 H VOX PAL saksa viihde
{5 RTL Radio - grössten Oldies saksa radio
{5 Klassik Radio saksa radio
{811.617 V BBC World PAL engl. uutiset
{7HOT BIRD 1:
{9Taajuus Pol Ohjelma Lähete Salaus Kieli Sisältö
{9------- --- ---------------------------- ------ --------- ----- -------
{811.224 H TV Internacional PAL esp. yleisohjelma
{5 RNE Radio 1 esp. radio
{5 Radio Exterior de España esp. radio
{811.262 H EBN European Business News PAL engl. uutiset
{5 WRN 3 / Radio Canada Int. engl. radio
{5 BBC E65 Europe engl. radio
{5 BBC E65 Ukraine sekal. radio
{5 BBC E63 sekal. radio
{5 BBC E61 sekal. radio
{811.325 V TV 5 International PAL ranska yleisohjelma
{5 Radio France Info ranska radio
{5 Radio France International ranska radio
{5 France Culture Europe ranska radio
{5 Radio Suisse Romande ranska radio
{811.345 H Polsat 2 PAL puola yleisohjelma
{811.365 V RAI Uno PAL joskus italia yleisohjelma
{5 RAI Radio 1 italia radio
{5 RAI Radio 3 italia radio
{811.387 H EuroSport PAL engl. urheilu
{811.387 H EuroSport (German) saksa urheilu
{811.387 H EuroSport (Spanish) esp. urheilu
{811.387 H EuroSport (Hungarian) unkari urheilu
{811.387 H EuroSport (Italian) italia urheilu
{811.404 V Canal Horizons PAL Nagra ranska ei tietoa
{5 Radio Italia Solo Musica italia radio
{5 Radio Italia Noticia italia radio
{811.428 H Polsat PAL puola viihde
{811.428 H TV Bryza PAL puola ei tietoa
{5 RMF FM puola radio
{811.449 V Rai Due PAL joskus italia yleisohjelma
{5 RAI Radio 2 italia radio
{5 RAI Radio Roma italia radio
{811.474 H TV Polonia PAL puola yleisohjelma
{5 Polskie Radio 5 puola radio
{5 Polskie Radio 1 puola radio
{5 Polskie Radio 3 puola radio
{5 Radio Maria Polska puola radio
{811.492 V RTL 7 PAL puola viihde
{811.513 H Canal + Polska PAL puola jotain
{811.534 V Rai Tre PAL joskus italia yleisohjelma
{7HOT BIRD 2:
{9Taajuus Pol Ohjelma Lähete Salaus Kieli Sisältö
{9------- --- ---------------------------- ------ --------- ----- -------
{811.727 V RTP Internaçional PAL port. yleisohjelma
{5 RTP Internaçional R. Portugal port. radio
{5 RTP Antena Um port. radio
{5 Radio Renascenca 1 Canal Um port. radio
{5 RFM Radio Lisboa Canal Dois port. radio
{5 Radio Comerçial port. radio
{811.746 H EDTV Emirates Dubai PAL egypt. jotain
{5 EDTV Radio Dubai arabia radio
{811.766 V AB Promo Trailer PAL italia mainos
{811.785 H Polonia 1 PAL puola viihde
{APoimitut: BBC World: uutisia, dokumentteja, ajankohtaista
{A Deutsche Welle: uutisia, yleisohjelmaa, dokumentteja
{A EBN: uutisia, dokumentteja, tiedettä
{A EuroNews: uutislähetyksiä ja reportaaseja 24h
{A EuroSport: urheilua, sama kuin 1° West, mutta vapaa
{A NBC (Super): yleisohjelmaa, viihdettä mm. Jay Leno, Profiler
{A Onyx: musiikkia
{A Viva & Viva 2: musiikkia ympäri vuorokauden
{ARadio mm: JAM FM: technoa ym. musiikkia
{A RFM FM: menomusaa, technoa, dancea viikonloppuisin
{A RTL Radio: musiikkia ym.
Kaikista listoissa on MPEG-lähetykset on jätetty mainitsematta, koska ne ovat
sidottuja kanavapakettiin, eikä käyttäjä pääse vastaanottamaan mitä tahansa
MPEG-lähetyksiä, olivatpa ne sitten salaamattomia tai eivät.
Listassa lueteltujen lisäksi Suomessa on mahdollista vastaanottaa myös seuraavia
satelliitteja kohtuullisen kokoisella lautasella:
{8- 19,2° East: Astra 1A/1B/1C/1D/1E/1F - isohkolla lautasella saa muutamia
{8 saksankielisiä kanavia näkyviin usean sadan kanavan
{8 tarjonnasta. Suunnattu lähinnä Englantiin.
{8- 16,0° East: Eutelsat II F3 - näkyvät suhteessa samankokoisella
{8 lautasella kuin 13° Eutesat-satelliititkin, mutta tarjonta
{8 on lähinnä Saudi-Arabiaan, Kroatiaan, Thaimaahan, Ranskaan ja
{8 Italiaan suunnattua. Ei siis liiemmin kiinnostavaa.
{8- 10,0° East: Eutelsat II F2 - lähes vastaava kuin edellinen, mutta
{8 ohjelma suunnattu etupäässä Turkkiin, Slovakiaan, Ranskaan
{8 ja Italiaan. Ei liiemmin kiinnostavia täälläkään.
{8- 7,0° East: Eutelsat II F4 - vain muutama kanava, Kreikkaan, Romaniaan
{8 ja Serbiaan, vielä vähemmän kiinnostavia. Muutamia uutis-
{8 feedejä löytyy, eli kanavia, joiden kautta uutistoimistoille
{8 siirretään kuvareportaaseja. Hyvällä tuurilla ja oikeaan
{8 aikaan oikealle taajuudelle sattuessa voi nähdä materiaalia,
{8 jota ei näytetä televisiossa varsinaisessa uutislähetyksessä.
{6 ---------->
{8- 5,0° West: Telecom 2B/2D - täynnä ranskalaisia kanavia lähetettynä
{8 SECAM-värijärjestelmällä, osa salattuina. Eivät näy väreissä,
{8 löytyy myös muutama radiokanava, ei juurikaan käyttöä tälle
{8 suunnalle.
{8- 8,0° West: Iso kasa salattuja maksullisia ranskalaiskanavia, SECAM-
{8 lähetteenä, joukossa myös kolme D2MAC-kanavaa, joista kaksi
{8 salattua.
{DPolarisaatiot
Taajuustaulukossa oleva kohta "Pol" kertoo lähetyksen polarisaation. Erilaisia
polarisaatioita käyttämällä saadaan samalle taajuusalueelle tuplasti enemmän ka-
navia, koska jopa samalla taajuudella voi olla kaksi eri kanavaa, kun niitä
lähetetään eri polarisaatioilla. Tällä tavoin samassa suunnassa sijaitsevat sa-
telliitit eivät häiritse toistensa lähetteitä, vaikka taajuuskin sattuisi samak-
si. Erilaisia polarisaatioita on olemassa neljä:
{9Lyhenne Tarkoitus Selvitys
{9------- -------------- ---------------------------------------------
{8 H Horizontal Vaakapolarisaatio
{8 V Vertical Pystypolarisaatio
{8RC tai OK Right Circular Oikea kierrepolarisaatio
{8LC tai VK Left Circular Vasen kierrepolarisaatio
Vaaka- ja pystypolarisaatiot ovat toistensa vastakohtia, eli vaakaan lähetetyt
ohjelmat eivät näy lainkaan, jos mikropää vastaanottaa pystyä ja päinvastoin.
Samoin vasen ja oikea kierre ovat toistensa vastakohtia. Kierrepolarisaatioita
sen sijaan voi vastaanottaa vaaka- tai pystypolarisaatiolla tavallisella H/V-
mikropäällä, joskin signaali jää periaatteessa hieman heikommaksi. Käytännössä
kuitenkin hyvälaatuinen H/V-pää on perinteistä kierrepolarisaatiota käyttävää
CTV-mikropäätä paljon herkempi, jolloin signaalihäviö kääntyy pikemminkin voi-
toksi. Kierrepolarisoivalla mikropäällä ei voi lainkaan vastaanottaa vaaka- tai
pystylähetteitä, joten tällaisia mikropäitä käytetäänkin vain lähinnä CTV-lauta-
santennipaketeissa, jolloin lautasella ei voi vastaanottaa kuin käytännössä
tällä hetkellä viisi kanavaa, vaikka samasta suunnasta tulisi suurikin joukko
vaaka- tai pystypolaroituja kanavia.
{DMillainen viritin?
Ennen virittimen hankkimista tulee miettiä, mitä haluaa taivaalta katsoa.
Tärkein virittimen hankintaan vaikuttava seikka on, tarvitaanko mahdollisuutta
vastaanottaa maksullisia DMAC/D2MAC-lähetyksiä vai riittääkö ilmaisten PAL-kana-
vien tarjonta. MAC-dekooderin voi ostaa myöhemminkin, joten ellei ole varma, mi-
ten harrastus etenee, kannattaa hankkia aluksi edullinen PAL-viritin!
Koska kyseessä on täysin analoginen lähetys, ovat pelkkään PAL-vastaanottoon
tarkoitetut satelliittivastaanottimet halpoja. Hinnat liikkuvat parista sadasta
markasta noin reiluun tuhanteen markkaan. PAL-viritin antaa ulos televisioon so-
pivan RF-signaalin sekä CVBS-komposiittikuvasignaalin, jota voi syöttää useim-
piin televisioihin scart-liittimen kautta. Stereoäänelle on yleensä erilliset
RCA-liittimet. Joihinkin televisioihin saa lisävarusteena sisäisesti asennetta-
van satelliittivirittimen. Nämä ovat yleensä PAL-virittimiä. Tämäntyyppistä vi-
ritintä kannattaa kuitenkin välttää, sillä tärkeät ominaisuudet kuten viritys-
kaista ovat näissä usein turhan suppeita. Lisäksi järjestelmän laajentaminen
myöhemmin esimerkiksi MAC-dekooderilla tai moottorinohjaimella voi olla jopa
mahdotonta.
{6 ---------->
DMAC/D2MAC-lähetysten vastaanottoon tarvittavat älykortinlukijalla varustetut
MAC-satelliittivirittimet maksavat noin kahdesta tuhannesta markasta ylöspäin.
Käytettyjä saa edullisimmin 1000-1500 markkaan. MAC-dekoodereita saa siis myös
erikseen, jolloin jo olemassaolevaan PAL-vastaanottolaitteistoon voi lisätä
MAC-vastaanottomahdollisuuden. Erilliset dekooderit maksavat noin 1000-3000
markkaa laadusta riippuen ja voivat myös monessa tapauksessa olla ominaisuuksil-
taan ja kuvanlaadultaan parempia kuin kuin vastaanottimeen integroidut, jolloin
huippuluokan PAL-virittimen omistajat voivat hankkia laitteen oheen huippulaa-
tuisen MAC-dekooderin. Lisäksi erillislaitteistolla saavutetaan sekin etu, että
MAC-dekooderin rikkoutuessa jäävät PAL-kanavat käyttöön.
MAC-dekooderit ovat varsin kuumina käyviä laitteita niissä tapahtuvan reaaliai-
kaisen kuvasignaalin käsittelyn takia, ja siten ne myös ovat herkimmin vikaantu-
via osia satelliittilaitteistossa. Erillinen dekooderi liitetään hyvissä PAL-
vastaanottimissa helposti yhdellä scart-johtimella sille varattuun scart-liitti-
meen. PAL-viritin syöttää dekooderille nk. baseband-signaalia, josta dekooderi
purkaa kuvasignaalin ja äänikanavat. MAC-virittimet/dekooderit ovat myös
liitännöiltään PAL-laitteita monipuolisempia. Kunnollisessa MAC-dekooderissa tai
virittimessä on normaalien kuvalähtöjen (RF ja CVBS) lisäksi myös RGB-komponent-
tivideo ja Y/C-tyyppinen S-VHS-videolähtö. Näiden ansiosta laitteiden kuvanlaatu
voi ylittää merkittävästikin perinteiset tv-lähetykset. Lopullinen kuvanlaatu
riippuu kuitenkin dekooderista itsestään, sillä MAC-dekoodereissa jos missä on
AD- ja DA-muuntimia ja muita komponentteja, joilla käsitellään itse kuvasignaa-
lia, ja tällöin dekooderin laatu (ja hinta) on suoraan verrannollinen kuvan laa-
tuun.
{6 ---------->
{DEntäpä mikropää?
Mikropää (käytetään myös nimitystä taajuusmuunnin) on se komponentti, johon lau-
tasen keräämä satelliitin mikroaaltolähete kohdistetaan. Mikropää on sijoitettu
tarkasti lautasen polttopisteeseen. Mikropää rakentuu aaltoputkeen sijoitetusta
antennista, joka kerää mikroaaltosäteilyn; polarisaattorista, jolla valitaan jo-
ko vaaka- tai pystypolarisaatio sekä varsinaisesta taajuusmuunninosasta, jolla
10,7 - 12,7 GHz taajuusalue muunnetaan alemmalle taajuusalueelle (750 - 2100
MHz), jolloin se voidaan syöttää koaksiaalikaapelia pitkin virittimelle. Yli 10
GHz taajuudet eivät kulkisi lainkaan tavallista koaksiaalikaapelia pitkin sel-
laisenaan.
Pudotustaajuuden määrää mikropään paikallis (local-) oskillaattori, jonka taa-
juus on joko 9,750 GHz, 10 GHz, 10,05 GHz, 10,6 GHz tai 10,750 GHz hieman tyy-
pistä riippuen. Mikropää siis vähentää lähetystaajuudesta oman oskillaattorinsa
taajuuden, ts. jos katsomme esimerkiksi FilmNet 1 -kanavaa THOR-satelliitista ja
taajuus on 12,091 GHz, saamme 10,600 GHz paikallisoskillaattorilla varustetulta
mikropäältä kyseisen kanavan ulos 1491 MHz taajuudella.
Miksi sitten mikropäitä on saatavilla näin monella erilaisella oskillaattorilla?
Vastaus löytyy virittimestä. Tyypillisen virittimen virityskaista on minimissään
luokkaa 900 - 2000 MHz eli vähintään 1100 MHz. Kun taas laskemme, että taivaalta
tulee ohjelmaa taajuusvälillä 10,7 - 12,7 GHz, merkitsee tämä noin 2000 MHz le-
veää kaistaa - viritin ei siis pysty sellaisenaan vastaanottamaan kaikkia kana-
via! Sen vuoksi eri satelliittien vastaanottoon on tarkoitettu erityyppiset mik-
ropäät. Eutelsat-kanavat sijaitsevat alhaisilla taajuuksilla, jolloin Eutelsat-
käyttöön on paras 9,750 GHz paikallisoskillaattorilla varustettu mikropää, koska
sillä voi vastaanottaa kaikki PAL-kanavat vaivatta millä tahansa virittimellä.
Jos sen sijaan yrittäisimme katsoa em. mikropäällä aiemmin mainittua FilmNet 1
-kanavaa THORista, saisimme vastaanottotaajuudeksi 12,091 GHz - 9,750 GHz = 2341
MHz, joka jää normaalin satelliittivastaanottimen virityskaistan ulkopuolelle
sen lisäksi, ettei mikropääkään anna enää ulos kunnolla näin korkeita taajuuk-
sia. Tämän vuoksi THOR-satelliitin katsomiseen on valittava korkeammalla paikal-
lisoskillaattorilla (10,6 GHz tai 10,75 GHz) varustettu mirkopää.
Entäpä jos halutaan vastaanottaa myös muita suunnassa 1° West olevia satelliit-
teja kuin THORia, ja esimerkiksi INTELSATin alimmille kanaville (TNT/Cartoon:
11,002 GHz) on 10,600 GHz paikallistaajuus liian korkea (11,002 GHz - 10,600 GHz
= 402 MHz)? Tähänkin ongelmaan löytyy helppo ratkaisu, eikä edes tarvitse ostaa
kahta erillistä mikropäätä. Nykyaikaiset nk. "universal"-tyyppiset mikropäät
sisältävät kaksi eri paikallisoskillaattoria, tyypillisesti 9,750 GHz ja 10,600
GHz. Käyttäjä voi kanavan mukaan valita käyttöön kumman tahansa ja tällä tavoin
haravoida koko Ku-alueen helposti katsottavakseen!
Tässäkin asiassa on silti yksi mutta: viritin. Mikropään oskillaattoritaajuutta
nimittäin vaihdetaan antamalla mikropäälle antennijohtoa myöten 22 kHz äänioh-
jaus (nk. "tone"), jolloin mikropää valitsee ylemmän (10,600 GHz) oskillaattorin
käyttöön. Virittimen on oltava sellaista tyyppiä, jotta se kykenee antamaan ky-
seisen ohjauksen mikropäälle. Uudemmissa virittimissä ominaisuus on vakiona,
vanhempiin joutuu hankkimaan erillisen välirasian, joka liitetään virittimen ja
mikropään välille antennijohtoon. Tämä rasia kehittää 22 kHz tonen, kun sille
syötetään 12V jännite. Joissakin virittimissä on nk. CTRL-ulostulo, josta 12V
jännitteen olemassaoloa voi säädellä jopa kanavakohtaisesti, jolloin järjes-
telmän saa toimimaan täysin kaukosäätöisesti. Viritintä ostettaessa kannattaa
selvittää, onko laitteessa tone-ominaisuus, mikäli aikoo käyttää viritintä muu-
hunkin kuin Eutelsatin katseluun ja hankkia tätä varten universal-mikropään.
Polarisaatioista oli jo asiaa aiempana. Moni lukija ehkä havaitsi, että mik-
ropääksi kannattaa valita normaali HV-polarisaattorilla varustettu, koska se
vastaanottaa myös kierrelähetteet polarisaatioista riippumatta. Näin samalla
mikropäällä voi vastaanottaa enemmän kanavia, sillä esimerkiksi THOR-satelliitin
lähettämät kierrelähetteet ovat erittäin voimakkaita ja näkyvät siten vaivatta
ilman kierrepolarisoivaa mikropäätä. Tyypilliselle mikropäälle kerrotaan polari-
saatio muuttamalla mikropään käyttöjännitettä. Tällöin voidaan puhua nk. "volt-
tiohjatusta" mikropäästä, jolloin satelliittivirittimen asennusvalikosta vali-
taan polarisaation ohjaukseksi valinta "volt". Ohjaus menee luonnollisesti samaa
johtoa pitkin kuin käyttöjännite ja tuleva signaalikin, eli ulos tarvitsee vetää
vain yksi koaksiaalikaapeli virittimestä mikropäähän.
Toinen polarisaattorimahdollisuus on erillinen, nk. "magneettinen" polarisaatto-
ri, joka lisätään erillisenä komponenttina mikropään "nokkaan". Mikropää on
tällöin vain yhtä polarisaatiota vastaanottava, ja jännitteellä voi olla mahdol-
lista vaihtaa esimerkiksi paikallisoskillaattorin taajuutta. Tässä tapauksessa
ulos joudutaan vetämään antennijohdon lisäksi kaksi johdinta polarisaattoria
varten. Lisäksi virittimessä tulee olla liitäntä magneettiselle polarisaattoril-
le. Käytännössä aloitteleva harrastelija ei kuitenkaan törmänne tämänkaltaiseen
mikropäähän ellei osta isoa prime focus -tyyppistä lautasta (kts. kohta lautaset
seuraavana) taikka erityisen vanhaa käytettyä satelliittipakettia. Mikropäät
maksavat mallista riippuen kolmesta sadasta markasta ylöspäin (offset-lauta-
siin).
{DLautaset
Joskus vanhoina FidoNet-aikoinani lueskelin jonkun helsinkiläisen kirjoittelavan
siitä, kun hän rakensi satelliittilautasen itse kattilan kannesta. Nämä olivat
niitä aikoja, kun Sirius-satelliitti lähetti erittäin suurella teholla, jolloin
lähete näkyi jo varsin olemattomilla varusteilla. Nykyään minimi lautasen koko,
jota kannattaa harkita on 45 cm, ja tämäkin pätee vain etelässä. Jälleen valin-
taan vaikuttaa ratkaisevasti se mitä aikoo katsoa. Alle 1,5-metristen lautasten
hinnoissa ei kuitenkaan ole järisyttävän suuria hintaeroja, joten liian pientä
ei kannata hankkia, vaan miettiä pikemminkin sitä, että jättää itselleen mahdol-
lisuuden siirtyä esimerkiksi Eutelsatin ilmaiskanaviin, mikäli maksullinen tar-
jonta ja ainaiset kuukausimaksut alkavat kyllästyttää. Suositeltavat lautasen
koot on mainittu edellä eri satelliittisuuntien yhteydessä.
Satelliittilautasia on kahta tyyppiä. Vanhemmat sekä yli 1,5-metriset lautaset
ovat poikkeuksetta nk. prime focus -lautasia, jotka tunnistaa siitä, että mik-
ropää on sijoitettu tarkalleen lautasen keskipisteeseen ja lautanen itse on
suunnattu yläviistoon taivaalle. Uudemman tyyppiset sekä pienemmät lautaset ovat
nk. offset-tyyppisiä. Nämä lautaset ovat lievästi soikioita ja mikropää on si-
joitettu lautasen eteen melko lailla alas yleensä tukevan varren varaan. Lauta-
nen itse on suunnattu enemmänkin maahan kuin taivaalle päin, koska offset-lauta-
sessa heijastus tapahtuu kulmassa, ei suoraan.
Molempiin lautastyyppeihin on olemassa omat mikropäänsä eikä niitä voi käyttää
ristiin. Kummankin tyyppiset lautaset ovat suhteessa lähes yhtä tehokkaita. Off-
set-tyyppistä lautasta alkaa kuitenkin arvostaa, kun tulee ensimmäinen talvi.
Lautasen pysty olemus nimittäin aiheuttaa sen, ettei siihen tartu lainkaan lumi,
ei kovallakaan lumisatella. Prime focus -lautasen omistaja taas saa varata var-
rellisen harjan talveksi lautasen läheisyyteen, jos mielii katsoa ohjelmia,
sillä ylöspäin suunnattu lautanen ottaa kiusallisen herkästi lunta itseensä,
eikä tällöin näy mitään. Isot lautaset ovat kuitenkin aina prime focus -tyyppiä.
Suurimmat tapaamani offsetit ovat luokkaa 1,3 metriä, ja sellainen tuosta omal-
takin parvekkeelta löytyy kääntyvine jalustoineen.
Kääntyvää lautasta saattaa kaivata harrastaja, joka haluaa poimia taivaalta
kaikki Suomessa näkyvät satelliittilähetykset suuntaan katsomatta. Satelliitit
sijaitsevat taivaalla nk. geostationaarisella radalla, jossa maan painovoima ku-
moaa keskipakovoiman ja satelliitit pyörivät tarkalleen maan pyörimisliikkeen
mukana ja pysyvät maasta katsoen paikallaan. Tämä alue muodostaa taivaalle ohuen
"clarken vyöksi" kutsutun kaarevan alueen, jonka tarkkaan seurantaan sivusuun-
nassa riittää varsin yksinkertainen lautasen kiinnitystapa, jota nimitetään po-
larmount-jalustaksi. Moottori liikuttaa lautasta sivusuunnassa edestakaisin ja
oikein säädetyt kulmat jalustan akselistossa aiheuttavat sen, että lautasen
polttopiste siirtyy taivaalla täsmälleen clarken vyötä seuraten, jolloin on mah-
dollista valita useamman satelliitin joukosta kulloinkin haluttu.
Kääntömoottori on itseasiassa vain vetävä ja työntävä "tunkki", joka pyöriessään
lähettää liikkeeseen verrannollista pulssia takaisinpäin erillisiä kontrollijoh-
timia pitkin. Kun moottori liitetään erilliseen moottorinohjaimeen, voidaan oh-
jaimen muistiin ohjelmoida eri satelliittien paikat, jolloin satelliitin vaihto
käy helposti. Kalleimmissa satelliittivirittimissä voi olla moottorinohjain
sisäisenäkin, jolloin järjestelmä on täydellinen - vaihtaessasi kanavaa kääntyy
lautanen tarvittaessa toiseen satelliittiin, kaikki käy kaukosäätimellä sohvalla
nojaillen!
Edellisen kaltainen täydellinen kääntyvä järjestelmä nostaa kuitenkin koko
järjestelmän hintaa melko paljon, joten jos ei ole tarvetta kuin kahdelle satel-
liittisuunnalle (esimerkiksi 1° West ja 13° East), on halvempaa hankkia kaksi
erillistä lautasta ja mikropäätä, mikäli näiden asentamiselle ei ole muuta es-
tettä. Lähes kaikissa satelliittivirittimissä on nimittäin antennisisäänmenot
ainakin kahdelle lautaselle. Yhteen lautaseen on myös mahdollista asentaa useam-
pia mikropäitä ns. sivusyöttöinä, mutta tämä tapa vaimentaa jonkin verran sig-
naalin voimakkuutta ja onkin siten käyttökelpoinen lähinnä Etelä-Suomessa.
{6 ---------->
{DAsennus
Kaikkia viritin- ja lautasmalleja kattavaa asennusopasta on minun mahdotonta
tehdä, mutta seuraavassa lyhyt kuvaus, jonka perusteella alkava harrastaja saa-
nee taivaalta jotakin näkyviin pienellä vaivalla ilman kompassia, astemittaa,
laskinta ja kulmakaavoja. Kaikki mitä tarvitaan on itse satelliittilaitteisto.
Olen havainnut seuraavassa kuvailemani asennusmenettelyn helpoksi ja nopeaksi
tavaksi saada kanavat näkyviin ilman erikoislaitteita. Menetelmä edellyttää kui-
tenkin, että lautaseen on helppo päästä käsiksi samalla kun on mahdollista nähdä
vastaanotettu tv-kuva. Joissakin tapauksissa tämä saattaa tietää television ja
virittimen raahaamista pihalle puutarhapöydän nurkalle...
Aluksi täytyy hoitaa kaapeloinnit. Kaapeloinneissa on käytettävä satelliit-
tijärjestelmään soveltuvaa koaksiaalikaapelia, yleensä nk. "foam"-koaksiaali so-
veltuu mainiosti. Tavallinen "antennijohtokin" toimii vaihtelevalla menestyk-
sellä ja sitä voi koemielessä käyttää, jos esimerkiksi pysyväksi aiotun kaape-
loinnin reitti on vielä epäselvä. Kaapelin kumpaankin päähän hankitaan asianmu-
kaiset liittimet, joita kutsutaan F-liittimiksi. Liitin on varsin yksinkertainen
holkki, jossa on kierteet sisäpinnalla. Koaksiaalikaapelin keskijohdin kuoritaan
paljaaksi noin sentin alueelta ja sen ympärillä oleva metallisukka samoin. F-
liitin kierretään tiukasti sukan ympärille, ja jos kaapeli on ohutta, voi
ympärillä sukan taivuttaa kuoren päälle ennen liittimen kiinnittämistä. Joka ta-
pauksessa F-liitin on käyttövalmis, kun keskijohdin jää noin 5 mm liittimen mut-
teripuolelta näkyviin eikä se tavoita missään kohtaa liittimen runko-osaa taikka
suojasukkaa. Kun liittimet on pyöritetty johdon päihin, voidaan johdon päät ruu-
vata virittimeen ja mikropäähän kiinni.
HUOMIO: Lopullisessa asennuksessa tulee mikropään puolelle F-liittimen ja johdon
päälle pyörittää muutaman sentin alue itsevulkanoituvaa eristysteippiä siten,
ettei ulkona oleva liitos joudu millään lailla tekemisiin veden tai kosteuden
kanssa!! Tässä pitää olla huolellinen, sillä jos liittimen sisälle pääsee vettä,
syöpyy liitos nopeasti rikki, koska koaksiaalikaapelissa kulkee myös mikropään
käyttöjännite!
Ennen kanava-asetuksia on virittimen käyttöohje kanavien virityksen osalta luet-
tava huolellisesti, jotta säästytään kenties tuntienkin turhalta työltä. Kuva
tulee näkyviin vasta kun joka ikinen kanavaa koskeva asetus virittimestä on koh-
dallaan ja lautanen suunnassaan. Siten on osattava virittimen asetukset ja
käyttö, ennen kuin taivaalta aletaan etsiä mitään.
Syötä virittimeen taajuustaulukosta jokin tunnettu kanava, jolla on vahva lähe-
te. Voit käyttää esimerkiksi THORin kanavia suunnasta 1° West, mikäli olet suun-
taamassa sinne lautasta, taikka jotakin RAIUNO/RAIDUE/RAITRE-kanavista, jos olet
suuntaamassa lautasta 13° Eastiin. Nämä ovat ko. suuntien vahvimpia kanavia.
Suunnassa 5° East ovat kaikki kanavat voimakkaita, ja tämän suunnan moni
löytääkin ensimmäisenä 1° Westiin tähtäillessään. Mikäli valitsit salatun kana-
van, aseta älykortti valmiiksi paikoilleen, jotta näkisit heti signaalin löydet-
tyäsi, mikä kanava on kyseessä. Tarkista vielä kerran, että kaikki asetukset
(taajuus, polarisaatio, mikropään asetukset) ovat varmasti oikein ennen kuin
alat etsiä. Joissakin kotimaisissa virittimissä on suuntausapu, jolla kaiutti-
mista saa kuulumaan äänitaajuuden, joka muuttuu signaalin mukaan. Tämän avulla
on melko helppo löytää satellittien paikat, mutta joskus vinku voi johtaa pahas-
ti harhateille.
Ennen kuin kiinnität mitään mihinkään tai poraat reikiä, on syytä kokeilla, onko
aiottu lautasen paikka vastaanottoon sopiva. VARSINKIN, jos pihapiirissä on pui-
ta, joutuu lautasen paikan etsimään kokeilemalla. Mene paikalle, johon olet ai-
konut kiinnittää lautasen, ota lautanen käsiisi ja osoita sillä suurinpiirtein
lounaaseen (olettaen tietenkin, että lautasesi on helposti liikuteltavan kokoi-
nen ja painoinen). Offset-lautasta suunnatessasi osoita lautasella hieman ala-
viistoon ja ala sen jälkeen tehdä lieviä liikkeitä vaakasuunnassa edestakaisin
ja samalla seuraa tv:ssä olevaa kohinaa. Nosta pystykulmaa hitaasti joka vaaka-
heilautuksella hieman ylöspäin, kunnes saat eloa tv-ruutuun. Kun jotakin löytyy,
etsi nopeasti sivusuunnassa paras mahdollinen signaali. Tämän jälkeen voit varo-
vasti muutella pystykulmaa, minkä tuloksena lähes puhdas kuva pitäisi tulla
näkyviin. Kun olet löytänyt tavoittelemasi kanavan, näet itse käytännössä, on-
nistuuko lautasen kiinnitys suunnittelemaasi paikkaan.
Varsinaisessa kiinnitysvaiheessa voit toimia samalla periaatteella, eli etsi en-
sin vaakasuunta kohdalleen ja säädä lopuksi pystykulma. Kiristä pultteja hieman
mutta ei vielä loppuun asti, ja kokeile säätää virittimestä kanavan taajuutta
nähdäksesi, saatko kuvaa vieläkin paremmaksi. Varsinkin vanhojen ja halvempien
mikropäiden paikallisoskillaattorit voivat heittää usealla MHz:lla, samoin itse
virittimien taajuusnäytöt, joten kanavan paras vastaanottotaajuus ei ole
välttämättä sama kuin taajuustaulukossa. Joissakin virittimessä voi säätää "off-
set"-arvon, jolla näyttämävirhe saadaan kalibroitua ja taajuusnäyttö tarkaksi.
Kun olet säätänyt taajuuden kohdalleen, voit vielä kokeilla hienosäätää lautasen
suuntausta, josko saisit kuvaa vieläkin paremmaksi. Viimeisimmän silauksen lau-
tasen suuntaukseen saat, kun etsit jonkin heikomman kanavan ja suuntaat sen
avulla kuvan mahdollisimman hyväksi. 1° West -suunnassa hienosäätöön sopii esi-
merkiksi 3+ (11.977 GHz) ja 13° East -suunnassa Vivat.
Lopuksi kiinnitä pultit siten, että lautanen pysyy tuulessakin hyvin suunnas-
saan, kuitenkaan katkaisematta pultteja. Kun teet lopullista kiristystä, tark-
kaile kuvan laatua tai testisignaalia, ettei lautanen pääse liikkumaan tässä
vaiheessa. Jos lautanen on kiinni mastoputkessa esimerkiksi perinteisesti kah-
della mutterilla kiristettävällä pannalla, pyri kiristämään kumpaakin mutteria
vuoron perään siten, ettei lautanen pääse kääntymään sivusuunnassa epätasaisen
kiristyksen tuloksena.
{6 ---------->
{DKanavia virittämään!
Kun lautanen on lopullisesti asetettu, voidaan aloittaa tutustuminen laajentu-
neeseen tv-tarjontaan. Kanavat voi virittää vallan mainiosti itse etsimällä,
varsinkin jos virittimessä on automaattihaku. Käydään vain läpi sekä H- että V-
polarisaatioilla kaikki taajuusalueet, jotka mikropäällä on mahdollista vastaa-
nottaa. Joku voi taas pitää enemmän valmiin taulukon kanssa virittämisestä, eli
katsoa suoraan taulukosta taajuudet ja syöttää ne virittimeen. Taajuustaulukko
on toki hyvä olla olemassa, jotta voisi varmistaa kaikkien mahdollisten kanavien
löytymisen.
Taajuustaulukosta näkee myös kätevästi äänikantoaallot, jotka pitää virittää
PAL-kanaville erikseen. Joidenkin kanavien mukana tulee extrana radiokanavia, ja
näiden äänikantoaaltotaajuudet löytyvät myös taajuuslistasta. Yleisimmin PAL-ka-
navien monoääni lähetetään joko kantoaaltotaajuudella 6,60 tai 6,65 MHz. Ste-
reoääni taas tulee yleisimmin 7,02 MHz vasen ja 7,20 MHz oikea. Näillä asetuk-
silla pitäisi lähes kanavan kuin kanavan ääni alkaa kuulua. Muita taajuuspareja
stereolähetyksille (esimerkiksi radiolähetyksille) ovat 7,38/7,56, 7,74/7,92,
8,10/8,28. Äänikantoaallot voivat sisältää myös useita monolähetteitä.
Kulloinkin ajan tasalla olevan taajuustaulukon löytää kätevimmin Internetistä,
ftp:llä osoitteesta ftp://login.dknet.dk, hakemisto pub/husted/ ja sieltä tie-
dosto satellit.zip. Osoitteeseen pääsee myös www-selaimen avulla.